Mikä on PTS?

Pitkän tähtäimen suunnitelma turvaa asumisen laatua  

Hyvin toimiva koti ja viihtyisä asuinympäristö syntyvät pitkäjänteisestä työstä. Kiinteistöjen kunnossapito vaatii ennakointia, harkintaa ja tasapainoa teknisten tarpeiden, asumisviihtyvyyden sekä talouden välillä. YH Kodeilla tätä kokonaisuutta ohjaa pitkän tähtäimen suunnitelma, eli PTS.

PTS ohjaa milloin korjauksia suunnitellaan, miten niitä rahoitetaan ja millä aikataululla ne voidaan toteuttaa. Vaikka suunnitelma ei aina näy asukkaan arjessa, sen merkitys asumisen laadulle on suuri.

“Huolellisesti laadittu ja ylläpidetty PTS auttaa meitä pitämään kiinteistöt hyvässä kunnossa hallitusti ja ennakoiden. Tavoitteena on, että korjaukset tehdään oikeaan aikaan ja taloudellisesti kestävällä tavalla”, kertoo Tomi Jokio, YH Kotien kiinteistöjohtaja.

Mikä on PTS ja miten se toimii YH Kodeilla? 

Pitkän tähtäimen suunnitelma on kiinteistökohtainen korjaussuunnitelma, joka perustuu rakennusosien elinkaariarvioihin. Näiden avulla voidaan arvioida, milloin esimerkiksi rakenteet tai tekniset järjestelmät todennäköisesti vaativat korjausta tai uusimista.

Perinteisesti PTS laaditaan noin 5–10 vuoden aikajänteelle, mutta YH Kodeilla suunnitelma on laadittu 40 vuoden aikaperspektiivillä, ja sitä tarkistetaan vuosittain kohteittain.

Kaikille YH Kotien kiinteistöille on laadittu sisäisesti elinkaariarvioihin perustuva juokseva PTS-suunnitelma, jonka päivityksessä hyödynnetään ylläpidon yhteydessä tullutta tietoa kiinteistöiltä.

Tietoa kertyy monesta lähteestä: isännöinnin havainnoista, huollon raporteista, erikseen tehdyistä kuntotutkimuksista sekä asukkaiden tekemistä vikailmoituksista ja korjausehdotuksista. Näiden pohjalta arvioidaan kiinteistöjen todellista kuntoa ja tulevia tarpeita. Ajantasaisen tiedon perusteella korjaukset suunnitellaan niin, että ne ovat myös taloudellisesti kestävällä tavalla toteutettavissa. Vuosittain päivitetyt suunnitelmat käydään läpi myös asukastoimikuntien kanssa. Asukastoimikuntien näkemykset korjaustarpeista ovat erittäin arvokkaita asukasviihtyvyyden ylläpitämisen kannalta.

Suunnittelu tukee talouden tasapainoa

PTS on tärkeä työkalu myös talouden hallinnassa. YH Kotien kaltaisella toimijalla korjauksia ei voida tarkastella vain yksittäisen talon näkökulmasta, vaan yhtiökohtainen kiinteistökanta on huomioitava.

YH Kodit on toistaiseksi rahoittanut kaikki korjaushankkeet kerätyillä korjausvarauksilla. Korjausvarauksilla rahoitetut korjaukset ovat asukkaille edullisin tapa toteuttaa korjaushankkeita koska tällöin ei muodostu erillisiä rahoituskuluja.

Korjauksia voidaan rahoittaa myös lainoittamalla, mutta silloin kustannusten päälle tulevat vielä rahoituskulut pitkäjänteisinä kuluina. YH Kodeilla on erittäin hyvä taloudellinen varautuminen korjauskustannuksiin, mutta taloudellisen tasapainon ylläpitäminen edellyttää erittäin huolellista suunnittelua.

Pitkän tähtäimen suunnittelussa seurataan erityisesti kiinteistön kuntoa ja talouden tasapainoa. Toteutettavia korjaushankkeita valvovat YH Kotien projektipäälliköt, ja laadun varmistamisessa hyödynnetään tarvittaessa ulkopuolisia valvojia.

Miksi kaikki suunnitellut remontit eivät toteudu heti?

Asukkaiden näkökulmasta PTS herättää usein kysymyksiä erityisesti silloin, kun jokin suunniteltu korjaus siirtyy.

YH Kodit kertoo suunnitelluista korjauksista PTS:n muodossa noin kolme vuotta etukäteen, jotta asukkailla on ennakkotieto tulevasta. Ennen toteutusta kohteen korjaustarve arvioidaan kuitenkin vielä useaan kertaan teknisesti ja taloudellisesti, erityisesti korjaukseen laajuutta arvioidaan mm. asumisviihtyvyyden kannalta. Näiden tarkastelujen myötä aikataulu voi muuttua. Korjaushankkeet suunnitellaan siis hyvissä ajoin etukäteen, mutta niitä ei voida luvata toteutettavaksi ennen kuin urakkasopimus on allekirjoitettu, esimerkiksi urakan loppusumma voi nousta kilpailutuksen yhteydessä niin korkeaksi ettei urakkaa kannata toteuttaa. Urakkasopimus allekirjoitetaan yleensä noin kaksi kuukautta ennen töiden aloittamista.

Merkittävää asumishaittaa aiheuttavista korjauksista tiedotetaan asukkaille viimeistään  kuusi kuukautta ennen suunniteltua aloitusta. Myös näissäkin tapauksissa toteutus ajankohta voi vielä muuttua ja sitova aikataulu voidaan antaa vasta urakkasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Asukkaiden havainnot ovat tärkeä osa suunnittelua

Vaikka PTS on tekninen ja taloudellinen työkalu, sen taustalla on vahvasti myös asukkaiden arki. Asukkaat ovat kiinteistöjen päivittäisiä käyttäjiä, ja heidän havaintonsa ovat arvokasta tietoa.

“Asukkaiden tekemät vikailmoitukset ja palautteet kertovat usein ensimmäisinä, jos jokin ei toimi kuten pitäisi. Ne ovat tärkeä osa PTS:n vuosittaista päivitystä”, Tomi kertoo.

Vuosittain päivitetyt PTS-suunnitelmat käydään myös läpi asukastoimikuntien kanssa, jolloin asukkaiden näkemykset tulevat osaksi kokonaisuutta. 

Pitkäjänteinen työ näkyy sujuvampana arkena

Ihannetilanteessa kiinteistön ylläpito ei häiritse asukkaiden arkea. Suunnitteluun liittyvät katselmukset ja tutkimukset voivat kuitenkin ajoittain näkyä esimerkiksi asuntokäynteinä.

“Katselmukset ovat välttämättömiä, jotta korjaukset voidaan toteuttaa laadukkaasti. Mitä paremmin kiinteistö on tutkittu etukäteen, sitä parempi lopputulos saavutetaan ja sitä parempaa asumisen laatua voidaan tarjota jatkossa”, Tomi summaa.

Pitkän tähtäimen suunnitelma on osa näkymätöntä mutta tärkeää työtä, jonka tavoitteena on turvallinen, viihtyisä ja kohtuuhintainen asuminen myös tulevaisuudessa.