YH Kodit on elämän kestävää asumista

Tietynlainen aitous ja rehtiys ovat DNA:ssamme, sillä kaikki lähti yli 40 vuotta sitten yleishyödyllisyydestä, edullisista ja laadukkaista asunnoista sekä  riippumattomuudesta rakennusliikkeisiin. Nykyään YH Kodeissa asuu lähes 15 000 asukasta ja rakennutamme vuosittain noin 500 asuntoa. Tarjoamme vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja ja olemme erikoistuneet valtion tukemaan yleishyödylliseen ARA-asuntotuotantoon. Mahdollistamme kohtuuhintaisen asumisen kasvukeskuksissa.

YH Kodit-konsernin missiona on tarjota koti hyvälle elämälle. Tavoitteenamme on toimia vastuullisena kiinteistönomistajana alan esikuvana. Kestävyys, laadukkuus ja vastuullisuus ovat toimintamme kivijalat ja samoja arvoja jakavat omistajamme: eläkeyhtiöt ja säätiöt sekä pirkanmaalaiset ja varsinaissuomalaiset kaupungit ja kunnat. Toimintamme perustuu pitkäikäisyyteen, luotettavuuteen ja vakauteen, sillä me emme turhia hötkyille. Se on vahvuus, mikä luo turvallisuutta asukkaille.

Koteja jo 40 vuoden ajan

1970-luku

Osuuskunta Pirkanmaan Haka perustettiin syksyllä 1977, kun tarvittiin yleishyödyllinen ja rakennusliikkeistä riippumaton rakennuttaja, joka toimi yhteistyössä kuntien ja valtion kanssa. Osuuskunnan päätehtäväksi muodostui rakennuttaminen: yleishyödyllisenä toimijana sen piti tuottaa alueelleen edullisia ja laadukkaita asuntoja.

E-liikkeen käynnistämä rakennuttamistoiminta alkoi Varsinais-Suomessa vuonna 1978. Osuuskunta Varsinais-Suomen Hakan toiminta oli alkuvuosina pienimuotoista ja laajeni 1980-luvun alussa, kun osuuskunta aloitti omaehtoisen rakentamisen.

1980-luku

Vuonna 1982 alkoi Atalan pientalokaupunginosan rakennuttaminen Tampereelle, josta muodostui Osuuskunta Pirkanmaan Hakan vuosikymmenen suurprojekti. Alueelle tehtiin pienkerrostaloja, rivitaloja ja asunto-osakeyhtiömuotoisia pientaloja, joissa oli yhteensä noin 1000 asuntoa.

Rakennuttamista laajennettiin suhdanteiden muuttuessa ja valtion aravalainoituksen muuttuessa myös erikoiskohteisiin, kuten päiväkoteihin, terveysasemiin ja vanhustenkoteihin. Lisäksi käynnistettiin myös liiketila- ja omistusasuntorakentaminen.

Isännöintitoiminta alkoi Tampereella vuonna 1983 ja samana vuonna avattiin asuntomyymälä Aleksis Kiven katu 26:n katutasoon. Osuuskunta Pirkanmaan Haka muutettiin Pirkanmaan YH-Rakennuttajaosuuskunnaksi helmikuussa 1987.

Turun kaupunki liittyi Osuuskunta Varsinais-Suomen Hakan osakkaaksi 1980-luvun alussa. Tuotantomäärät alkoivat kasvaa ja vuosikymmenen lopulla uusia asuntoja valmistui noin 500 asuntoa vuodessa.

1990-luku

Pirkanmaan YH-Rakennuttajaosuuskunta osallistui Tampereen asuntomessuille vuonna 1990. Osuuskunta rakennutti Tammelan kaupunginosaan vapaarahoitteisen kerrostalon sekä uudenlaisen nuorisoasuntokohteen 18–25 -vuotiaille itsenäistyville nuorille.

Vuonna 1992 valmistui Tampereen Hallilaan Asunto Oy Tampereen Kotipehku, joka oli tuolloin suurin Suomessa toteutettu yhteisöasumiskohde. Tulevat asukkaat osallistuivat aktiivisesti asuntojensa suunnitteluun ja Kotipehku saikin paljon julkisuutta jo ennen rakentamisen aloittamista. Kotipehku sai jatkoa yhteisöllisen asumisoikeuskohteen valmistuttua Olkahisiin vuonna 1994.

Asumisoikeusjärjestelmä luotiin Suomeen vuonna 1990 ja Pirkanmaan YH-Rakennuttajaosuuskunnan ensimmäinen asumisoikeuskohde, 73 asunnon Linnainpiha valmistui Tampereelle vuonna 1992.

Vuonna 1998 perustettiin Pirkanmaan YH-Rakennuttajaosuuskunnan ensimmäinen oma kunnossapitoyksikkö, joka vastasi asuntotarkastuksista ja pienistä remonteista.

1990-luvulla alkoi Tampereen ja Turun YH-kentän yhteistyön syveneminen, joka lopulta johti fuusioon vuonna 2007.

2000-luku

Pirkanmaan YH-Rakennuttajaosuuskunta käynnisti oman senioriasuntotuotantonsa vuonna 2004, jolloin lanseerattiin uusi Kotosalla-asumismuoto yhteistyössä Kotosalla Säätiön kanssa. Kotosalla-asumisen tavoitteena oli tukea ikääntyvien asumista itsenäisesti omassa kodissaan. Ensimmäiset Kotosalla-kohteet valmistuivat Tampereelle vuosina 2005–2006. Turun ensimmäinen Kotosalla-talo valmistui vuonna 2009.

Vuonna 2005 valtakunnallinen YH-Yhtymä jakaantui kahdeksi erilliseksi konserniksi. YH Länsi-Suomi toimi ja omisti asunnot Länsi-Suomen alueella ja YH-Suomi muun Suomen alueella. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alayhtiöiden omistama YH Länsi-Suomi sai jakaantumisessa omistukseensa 6600 asuntoa.

YH-Yhtymän jakaantuminen käynnisti fuusioprosessin Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueilla. Vuonna 2007 yhtiöt sulautuivat YH Länsi Oy:ksi.

2010-luku

Vuonna 2012 YH Länsi Oy:n nimi muutettiin YH Kodit Oy:ksi. Nimenmuutoksella haluttiin kertoa paremmin yrityksen toiminnasta eli kotien tarjoamisesta.

Kotosalla-kohteiden rakentaminen jatkui vilkkaana 2010-luvulla. Ensimmäinen Kotosalla-asumisoikeuskohde valmistui alkutalvella 2012. Tampereen Hervantaan rakennettiin lähes kymmenen vuoden ajan Kotosalla-korttelia, joka valmistui vuonna 2013.

2010-luvun loppupuolella rakentaminen jatkui kiivaana ja uusia vuokra- ja omistusasuntoja valmistui 500–1000 asunnon vuositahtia. Tampereella Santalahden vanhaa teollisuusaluetta alettiin rakentamaan uudeksi asuinalueeksi, jonka ensimmäiset asunnot valmistuivat keväällä 2019. Turussa Skanssin aluetta alettiin rakentamaan ensimmäisten joukossa. Molempien alueiden rakentuminen jatkuu vielä 2020-luvulla. Vuoden 2019 kruunasi Turun Linnanfältiin valmistunut YH Kotien ensimmäinen puukerrostalo.

2020-luku

Seuraava vuosikymmen aloitettiin poikkeuksellisessa maailmantilanteessa koronaviruksen myötä. Etätyöt yleistyvät ja kotona vietetään enemmän aikaa, jotta viruksen eteneminen saataisiin hidastettua. Se, miten tilanne vaikuttaa asumiseen ja toiveisiin tulevaisuudessa, selviää Tampereen yliopiston tutkimuksessa, jossa YH Kodit on yksi rahoittajista. Tutkimus valmistuu vuoden 2021 aikana.

Korona ei ole vaikuttanut suuresti rakentamisen tahtiin. Turussa historialliselle Kakolan alueelle valmistui uusia omistusasuntoja keväällä 2020 ja lisää asuntoja on alueelle rakenteilla. Myös Santalahden alueella ja Skanssissa rakentaminen jatkuu 2020-luvun alkupuolen.

Hallitus

Erkki Uusi-Rauva, Emeritusprofessori, Tampere, hallituksen puheenjohtaja

Mikko Rönnholm, toimitusjohtaja, Naantali, hallituksen varapuheenjohtaja

Ari Hakala, hallintopäällikkö, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Katriina Kniivilä, kiinteistösijoitusjohtaja, Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Jyrki Koskinen, toiminnanjohtaja, Tampere

Heikki Lyytinen, kenraaliluutnantti, EVP, Kangasala

Jouni Markkanen KTM, poliittinen sihteeri, Tampere

Jarmo Rosenlöf, sosiaalineuvos, Turku

Eero Väätäinen, kaupunginjohtaja, Nokia