Seniorit ahkerampia kierrättäjiä kuin nuoret, kierrätysasteen putoaminen huolestuttaa

Tampereella ja Turussa toimiva YH Kodit tutki asukkaidensa kierrätystapoja. Parhaiten kierrätettiin paperia ja kartonkia, mutta sekajätteeseen eksyy vielä paljon kierrätettävää. YH Kotien kohteissa seniorikansalaiset ovat hieman yllättäen ahkerimpia kierrättäjiä. Kesällä 2021 voimaan tullut jätelaki velvoittaa tehostamaan kierrätystä ja raportointia.

Vuokranantaja, kiinteistönomistaja ja rakennuttaja YH Kodit kartoitti kierrättämistä kohteissaan Turussa ja Tampereella. YH Kodit omistaa noin 8 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, ja niissä asuu lähes 15 000 asukasta. Kyselyyn vastasi 220 henkilöä.

– YH Kotien kohteissa kierrätysaste on kokonaisuudessaan noin kaksi prosenttia parempi kuin valtakunnallisesti eli 44 prosenttia. Kohdekohtainen vaihtelu on kuitenkin hyvin suurta: kierrätysaste vaihtelee eri kohteissa 20 ja 70 prosentin välillä, sanoo YH Kotien kiinteistöjohtaja Tomi Jokio.

Selvää syytä kierrätysasteen vaihteluun ei ole vielä löydetty.

– Usein mielletään, että nuoret olisivat valveutuneempia kierrättäjiä. Tämä väite voidaan kuitenkin kumota, sillä meillä seniorikohteet erottuvat raporteissa edukseen. Lisäksi asumisoikeustaloissa kierrätysaste on kokonaisuutena noin viisi prosenttia parempi kuin vuokra-asuntokohteissa.

Huolestuttavana piirteenä YH Kodeissakin on huomattu, että kierrätysaste on pikemminkin putoamassa kuin nousemassa.

– Tämä trendi on tiettävästi ainakin valtakunnallinen, jos ei jopa globaali. Kierrättämisessä Suomi jää EU-tasolla keskikastiin, mikään mallimaa emme siis ole. Suomessa yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut huomattavasti esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon verrattuna.

Paperi ja kartonki kiertävät, bio- ja muovijätteessä parantamisen varaa

YH Kotien teettämässä asukaskyselyssä selvisi, että ahkerimmin kierrätetään kartonkia ja paperia: yli 95 prosenttia vastaajista sanoi lajittelevansa ne erikseen. Eniten syntyy muovijätettä sekä sekajätteeksi päätyvää jätettä. Sekajätteessä olisi todennäköisesti vielä kierrätettäväksi kelpaavaa jätejaetta kuten muovia ja biojätettä.

– Kierrättämistä ajatellaan yhä melko lyhytnäköisesti: esimerkiksi puun polttaminen ei ole kierrättämistä, vaan loppukäyttöä. Väestöstä vielä suuri osa tietää, mitä tarkoittaa laskiämpäri tai tunkio. Molemmat ovat toki hyviä edelleen, jos tietää, mitä jätejakeita niissä voidaan hyödyntää, kertoo Tomi Jokio.

– Biojätettä on sekajätteen joukossa noin 38 prosenttia, joten lajittelussa on kodeissa vielä petrattavaa. Pirkanmaan Jätehuollon ja alueen asukkaiden yhteinen tavoite on, että luku pyritään pienentämään 18 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Biojätteestä tuotamme Biomyllyssä Nokialla kestävää, paikallista ja vähäpäästöistä BIG-biokaasua sekä lannoitteita. Jo 15 ajossamme olevaa jäteautoa kulkee kaasulla. Nokialle avataan tankkausasema myös asiakkaille, sanoo viestintäasiantuntija Paula Pokkinen Pirkanmaan Jätehuollosta.

Kierrättämiselle kodeissa liian vähän tilaa

Suurimmaksi esteeksi kierrättämiselle asukaskyselyyn vastanneet kokivat sen, ettei asunnossa ole valmiiksi mietittyjä paikkoja tai tilaa kierrätysastioille.

– Pyrimmekin poistamaan mahdollisia rakenteellisia esteitä kierrättämisen tieltä ja löytämään toimivia keräysastiaratkaisuita, joita voimme tarjota asukkaille. Kaikkia jätteitä ei jatkossa ehkä kerättäisi keittiöön, vaan kuivajakeille voitaisiin mahdollistaa keräys esimerkiksi eteiseen.

Useimmissa YH Kotien kohteissa oli pihoilla jo ennen lakimuutosta jäteastioita kaikille kerättäville jätejakeille, mutta tehtävää riittää vielä.

– Joissain kohteissa olemme laajentaneet jätepistettä tai jakaneet astioita pienempiin yksiköihin. Tätä työtä tehdään myös jatkuvasti jätehuoltoliikkeiden havaintojen ja raportoinnin perusteella, kertoo Jokio.

– Ihmiset haluavat toimia vastuullisesti, mutta eivät välttämättä halua nähdä kovin paljon vaivaa. Sanoista tekoihin on tässäkin asiassa pitkä matka. Uskomme, että tiedottamalla ja mahdollisesti pienellä kannustamisella saamme hyviä tuloksia aikaan.

Uusi jätelaki tähtää kierrätysasteen nostamiseen EU:n säädösten tasolle

Uusi jätelaki astui voimaan kesällä 2021. Osa uudesta jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 2022–2024.

Uuden lain mukaan jokaisessa vähintään viiden huoneiston taloyhtiössä on oltava jätepiste, jossa lajitellaan erikseen sekajäte, biojäte, kartonki, paperi, muovipakkaukset, metallipakkaukset ja lasi. Laki velvoittaa myös jätehuoltoyhtiöt raportoimaan, kuinka paljon sekajätettä ja kierrätettävää jätettä taloyhtiöistä kerätään. Tämä tuo taloyhtiöille tärkeää lisätietoa, jonka avulla ne voivat parantaa jätteiden kierrätysastetta.

Lakimuutoksilla tähdätään siihen, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään 65 prosenttia ja pakkausjätteestä 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kierrätysaste on vain 42 prosenttia. Jätelainsäädännön uudistuksen taustalla on EU:n jätesäädöspaketti, joka tähtää jätteiden määrän vähentämiseen, uudelleenkäytön lisäämiseen ja kierrätykseen.